Terveiset laulunopettajien koulutuspäiviltä!


Osallistuin laulunopettajien vuotuisille koulutuspäiville Vantaan musiikkiopistolla la-su 9.-10.2.2019 ja kirjoittelen tässä hieman kuulumisia sieltä ja nostan esiin joitakin aiheita, joita siellä käsiteltiin. Molemmat päivät käynnistyivät laulunopiskelijoiden hienoilla musiikkiesityksillä, jotka antoivat kohottavan alun molemmille päiville.

Lauantaipäivä alkoi yläsävellaululla, jota meille lauloi taitavasti alan asiantuntija Anna-Marie Hefele Saksasta. Oli hieno kokemus kuulla tätä yläsävellaulua livenä ensimmäistä kertaa elämässä. Aikaisemmin olin vain katsellut joitakin videoita netistä saadakseni jonkinlaisen kuvan, mistä on kyse. Yläsävellaulussa perussävelen kanssa saadaan soimaan yhtä aikaa jonkin yläsävel perustaajuuden yläsävelsarjasta ja nämä äänet siis kuullaan samanaikaisesti. Tavallisesti kun laulamme, kuullaan yleensä tietysti vain yksi sävelkorkeus. Siksi olikin hämmentävää ja samalla jännittävän hienoa kuulla selkeästi kaksi eri taajuutta, siis selvää sävelkorkeutta ihmisen laulussa samaan aikaan. Lähteistä olen ymmärtänyt, että kurkkulaulu on hieman eri asia kuin yläsävellaulu. Hefele kertoi, että korva voi harjaantua kuulemaan yläsävelet myös tavallisesta laulusta. Hän kertomansa mukaan kuulee ne tavallisesta laulusta heti. Itselleni tämä tavallinen perinteinen laulutapa on oma juttu, joten yläsävellaulusta kiinnostuneet kääntykööt sen alan asiantuntijan puoleen :)

Lauantaina oli myös luento resonanssista ja yläsävelistä, jonka meille tarjosivat Ville Laaksonen ja Mika Keitel. Resonanssi on laulajalle hyvin tärkeä ilmiö, sillä nimenomaan äänen resonoituminen ääntöväylässä eli kurkunpäästä huuliin olevassa tilassa, antaa meidän jokaisen ääneen sen omaleimaisen värin ja kantavuuden. Tämä siis tapahtuu automaattisesti kun äänihuulissa syntyvä värähtely pääsee ääntöväylään. Me lauluihmiset sitten voimme hyvin paljon vaikuttaa ääntöväylän muotoon muuttamalla kurkunpään, huulten, nenäportin, leuan asentoa ja voimme näin hakea äänellemme optimaalista resonanssia eli soundia. Tätähän me laulutunnilla tehdään joka kerta eli haetaan näitä kehon osia sellaiseen asentoon, joka palvelee meidän laulamistamme ja ääntämme parhaalla mahdollisella tavalla.

Lauantaina puhuttiin myös lasten lied-opetuksesta, joka on mielestäni upea juttu. Laulustudiolla on kuitenkin keskitytty aina nuorten ja aikuisten laulunopetukseen, joten en käsittele tässä sitä enempää, mutta jos jotakin kiinnostaa tämä aihe, niin jutellaan tunnilla sitten tästä lisää.

Sunnuntaina aiheena oli seniori-ikäisten laulajien opetus. Outi Kähkönen ja Päivi Kantola pitivät esitelmän tästä aiheesta ja Juho Eerolan kirjallisuuskatsauksessa käytiin läpi tämän hetkistä saatavilla olevaa tutkimustietoa. Väläyteltiin myös ideaa ensimmäistä kotimaisesta artikkelista tästä aiheesta. Hyvä idea, se olisi tärkeää!  Asiantuntijat kertoivat mitä seikkoja lauluääneen liittyy aikuisen ihmisen eri ikävaiheissa. Yksi asiantuntijoista oli Rebecca Moseley-Morgan, joka piti meille luennon verkkoyhteyden kautta Isosta-Britanniasta käsin. Puhuttiin nesteytyksen merkityksestä ihan kaiken ikäisten ihmisten kohdalla. Päästiin myös ikuisuusaiheeseen väittelemään kahvin ja muiden kofeiinipitoisten juomien juomisesta ja sen vaikutuksesta lauluääneen. Toiset olivat sitä mieltä että kahvilla tai teellä ei olisi elimistöä kuivattavaa vaikutusta ja kertoivat tutkimuksesta joka käsitteli tätä aihetta. Itselläni on ollut aina tapana suositella vesilasin juomista kahvin ja teen yhteydessä, jos on laulamista tulossa. Jos tietää että esim. kahvi ei sovi itselle sen aineenvaihduntaa kiihdyttävän vaikutuksen vuoksi (itse kuulun tähän porukkaan), sitä kannattaa välttää ainakin juuri ennen laulukeikkaa. Me ihmiset olemme tässäkin asiassa yksilöllisiä :)

Kuulimme koulutuspäivillä myös opetusdemonstraatioita ja muutamia uusia ääniharjoituksia tuli vastaan. Osa uusista harjoituksista kuului ns. puolisuljettujen ääniharjoitusten joukkoon. Laulustudiolla on käytössä näistä puolisuljetuista harjoitteista rrrr kieli- ja huulitäry, hyräily ja pilliin ääntö. Minulla on tapana tehdä niin, että kun uusi hyvänoloinen ääniharjoitus tulee esille jossain yhteydessä, otan selvää mihin tarkoitukseen tämä on. Miksi tämä on hyvä. Sitten kokeilen sitä itse jonkin aikaa, ennen kuin mahdollisesti tuon sen mukaan omaan opetukseeni, jos se on tarpeellinen. Tykkään tarjota silloin tällöin uusia ääniharjoituksia laulustudiolla, mutta aina vasta sen jälkeen kun olen selvittänyt niiden toimintaperiaatteen kunnolla ja kokeillut niitä omassa laulamisessani riittävästi.